Isi, siinä oli stemma!

Pääkallonpaikalla äänitykset ovat jatkuneet Unen lauluilla, ja mökki on jätetty laulajan ja tuottajan valtakunnaksi. Kotistudion puolella erilaisia säläraitoja on tarttunut kovalevylle, jokaisessa kappaleessa on päässyt nyt ensi kertaa rauhassa käyttämään suurta näkemystä (!) ja kuuntelemaan kotioloissa raakamiksausta tähänastisista äänityksistä, minkä päälle on ollut mutkatonta kokeilla ja tarpeen mukaan lisäillä kitaroilla, koskettimilla tai lauluilla stemmoja, melodioita ja muita päälleäänityksiä tehostamaan tai jäsentämään kutakin tilannetta työn alla olevassa biisissä.



Välillä käydään Hästholmenissa kotiäänityksiä läpi Jukan kanssa kriittisellä korvalla, ja visioidaan soundivaihtoehtoja. Pohjat on tehty, biisien ilmapiiri ja yleisilme luotu. Nyt maustetaan ja hienosäädetään, taitavasti ylituottamista karttaen. Räkää jätetään, mutta vain oikean väristä ja koostumukseltaan riittävän tahmeaa.

Onneksi kaikki vain selostettuna kuulostaa rakettitieteeltä. Tällä levyllä on enemmän oikeaa soittamisen fiilistä kuin edellisellä levyllä (tai parilla), ja toisaalta aiemmin ei tullut sentään vaihdettua uusia magneetteja (Alnico 8!!) kitaran mikrofoneihin kesken session.

Miksaajalle pitäisi keksiä soundireferenssejä, yhtäkkiä onkin täysin mahdotonta keksiä yhtäkään levyä jonka tuotannosta saisi keksittyä hyviä viitteitä mitkä realistisesti toimisivat tällä bändillä...