Pohjia nakutellaan...

Reilu viikon äänitykset takana, kolmentoista biisin rummut, ykköskitarat ja bassot alkavat olla "nauhalla". Tällä kertaa teemme pohjaäänitykset live-henkisesti metodilla jossa bändin soittajat soittavat omat perusraitansa samanaikaisesti purkkiin tiukassa katsekontaktissa toistensa kanssa, idealistisena tavoitteena saada taltioitua hieman livesoiton elävyyttä, nyansseja ja dynamiikkaa. Siis sillä hyvällä tavalla. Päälle rakennetaan sitten aikanaan toki lisää soittimia ja laulua päälleäänityksinä, mutta niiden aika koittaa myöhemmin. Nyt fiilistellään biisejä läpi, kokeillen eri tempoja ja lähestymistapoja niin riffeihin kuin rumpufilleihinkin, haeskellen sitä mikä tuntuu luontevimmalta mutta kuulostaa myös parhaalta.

Katkaistu ilmakivääri lisää vaaran tuntua...Tämä kuva tosin tammikuun demostudiosta.

Äänityspaikkana toimii siis niemennokassa seisova parhaat päivänsä joskus kymmeniä vuosia sitten nähnyt merenrantahuvila, johon luottoäänittäjämme J. Varmo on pystyttänyt tätä levytystä varten äänitysstudion. Suosittu paikka näihin puuhiin ilmeisesti, täällä äänitetään useita levyjä vuosittain ja samojen seinien sisälle kasataan joka sessiolle eri äänitysvehkeet, edellinen asukas eli Asa roudasi juuri viimeisiä tulitikkurasioitaan ulos kun meidän Gambinapulloja ja Marshalleja pullisteleva luottosukkulamme kaarsi ensi kertaa paikalle. Pihalla on hieno kokoelma eri vuosikymmenillä palvelleita keikkabusseja, jonain päivänä on kyllä pakko yrittää päästä tutkimaan lähempää.

Janne ja Ande äänittävät tarkkaavaisesti.

Fiilistä on kuitenkin tässä paikassa rutkasti enemmän kuin keskivertoteollisuushallin nurkkaan laudoista rakennetussa steriilissä umpiossa. Kuulemma paikka on oikein hieno ja idyllinen kesällä. Talvella levytysidylliä saattaa lievästi haitata lumen takia ajokelvoton talolle johtava tie, hiirten nakertamat studiolaitteet sekä jäätyneet viemärit. Mutta mitäs pienistä.

Eräänä iltana päästiin lähtemään studiolta jo suunniteltua aikaisemmin hyvillä mielin suunniteltua aikataulua nopeammin edenneistä sessioista, vain huomataksemme että ainoa mantereelle johtava yksikaistainen tie (ja melkoinen kaistale reunustavaa metsää) on eristetty erään toisen alueella sijaitsevan huvilan tulipalon takia. Eikun autot takaisin talon eteen parkkiin ja rämpimään hangessa kohti sivistystä.

Jukka ja Janne tarkkaamossa.

Biisimateriaali on muuten ehkäpä aiempaa aavistuksen polveilevampaa, joskin edellisen levyn tyyliset liveversioihin taipuvasta formaatista kaukaisimmaksi astuvat kokeilut loistavat poissaolollaan. Melkein kaikki levyn biisit tuntuisivat soveltuvan keikkasoittoon oikein hyvin, näitä tullaan vielä hikisissä klubeissa kuulemaan!

Mestari Hyrkäs saapui tarkastamaan mihin Sakaran rahat tällä kertaa kuluvat.

Kokeiluja on silti ja spurgugrammin sakarat laajentuvat taas uusiin suuntiin muutamassakin kappaleessa. Rankat osat ovat rankempia, ja hitaat osat hitaampia. Uusi näkemys surmacoresta? Joskin toivottavasti enemmän bändin vahvuuksiin nojaten. Kaiken kaikkiaan tykimpää tavaraa tulossa! Treenikämpällä on viihdytty tavallista enemmän, kiitos asiantilan missä bändi on yhtä lukuunottamatta kasvanut ulos päivätyörasitteistaan.

Otto ja luotetut työvälineet.